Unelmoi ja unelmoi isosti

Olen usein miettinyt, miksi jotkut ihmiset uskaltavat unelmoida suuria — ja miksi toiset eivät uskalla unelmoida lainkaan.

Moni omista idoleistani on saavuttanut unelmansa siksi, että he uskalsivat ensin nähdä ne mielessään. Ei siksi, että elämä olisi ollut helppoa. Ei siksi, että kaikki olisivat uskoneet heihin. Vaan siksi, että jossain syvällä heidän sisällään oli pieni ääni, joka kuiskasi: ehkä tämä on mahdollista.

Ja tiedätkö mitä?

Kaikilla ihmisillä ei oikeasti ole unelmia.

Eräs ystäväni sanoi minulle kerran jotain, mikä jäi sydämeeni:

"Minä saan sinulta unelmia, koska minulla ei ole niitä."

Se pysäytti minut täysin.

Ehkä joskus elämä väsyttää. Ehkä arki muuttuu suorittamiseksi. Ehkä ihminen unohtaa miltä tuntuu haaveilla. Ja juuri silloin tarvitaan toinen ihminen muistuttamaan, että sisälläsi saa edelleen elää toivo.

Muistan myös erään asiakkaani vastaanotolta. Pyysin häntä etsimään kuvia unelmistaan. Hän löysi vain yhden.

Vain yhden.

Mutta tiedätkö mitä?

Yksikin kuva on alku.

Yksikin pieni unelma voi avata oven kokonaan uudenlaiseen elämään.

Unelman ei tarvitse olla suuri.

Se voi olla pieni, pehmeä ja hiljainen.

Kun olin pieni tyttö, unelmoin koirasta. Halusin myös Floridaan suureen huvipuistoon. Ne tuntuivat silloin valtavan kaukaisilta asioilta. Mutta unelmat ovat kantaneet minua elämässä eteenpäin enemmän kuin olen koskaan osannut edes ymmärtää.

Lopulta löysin työn, jossa yhdistyy moni oma unelmani. Kauneus. Ihmiset. Tarinat. Värit. Tunteet. Inspirointi. Se tunne, että saa auttaa toista näkemään itsensä uudella tavalla.

Vuonna 2004 tein ensimmäisen unelmakarttani.

Laitoin siihen häät.

Kukaan ei uskonut siihen.

Mukana oli myös koira, Mini, matkustelua ja mökin terassi. Muistan vieläkin sen keltaisen päivänvarjon siinä terassikuvassa. Vaikka terassi oli pieni, siinä oli jotain suurta — tunne elämästä, jota kohti olin matkalla.

Ja elämä yllättää.

Isojen leikkausten ja pitkien kuntoutusten jälkeen sain vihdoin toteuttaa yhden pitkäaikaisimmista unelmistani: aloitin joogan.

Se oli minulle paljon enemmän kuin harrastus. Se oli lupaus itselleni siitä, että elämä jatkuu, keho paranee ja unelmille on edelleen tilaa.

Toinen suuri unelma…

Sen ehkä kuulette vielä tämän vuoden aikana.

Jos uskallan.

Jos kaikki menee kuten sydän toivoo.

Ehkä mietit nyt, mistä omat unelmat löytyvät.

Minä uskon, että ne löytyvät pienistä asioista.

Aloita pienestä.

Kerää kuvia.

Kuuntele musiikkia, joka saa sydämesi sykkimään.

Kokeile joogaa tai meditaatiota.

Tee aamusmoothie kaurapuuron sijaan.

Valitse tummapaahtoinen kahvi tavallisen sijasta.

Aja joskus maisemareittiä kotiin.

Halaa koiraasi tai kissaasi. Ja jos sinulla ei ole omaa, halaa naapurin.

Syö kakkua keskellä viikkoa.

Osta itsellesi kukkia maanantaina.

Sinä olet kaiken sen arvoinen.

Vahvista unelmiasi ympäröimällä itsesi oikeilla ihmisillä. Heidän ei tarvitse asua naapurissa. Parhaat ystäväni ovat usein asuneet kaukana. Silti yhteys on säilynyt, koska välillä ihmiset yhdistää jokin näkymätön: yhteinen toivo, ymmärrys ja usko elämään.

Onneksi internet on olemassa.

Onneksi sydän tunnistaa omansa välimatkasta huolimatta.

Ja ehkä tärkein asia, jonka haluan sanoa sinulle tänään on tämä:

Päästä irti vanhasta.

Mikään ei pidättele sinua enää.

Sinä olet vapaa sielu. 🩷

Toivotan sinulle upeaa päivää ja kaunista kesää.

Ja ennen kaikkea rohkeutta unelmoida — edes vähän.

✨ Aloitan Unelmien kartta -tapaamiset 15.5. alkaen.

Jos tunnet, että omat unelmasi kaipaavat herättelyä, kysy lisää. Ehkä juuri nyt on sinun aikasi aloittaa.