Peppi Pitkätossun joulumietteet: lapsuuden kulta-ajat, läheisestä huolehtiminen ja hyvä mieli
Lapsuudessa Peppi Pitkätossu oli idolini. Punaiset saparot, iso hevonen ja itsenäisyys kiehtoivat. Hän oli voimakas ja omillaan pärjäävä tyttö, joka asui jo varhain yksin isossa omakotitalossa – Peppi pystyi mihin tahansa. Hänessä yhdistyi rohkeus, kekseliäisyys ja lämpö, joka teki hänestä esikuvan jo ennen teini-ikääni.
Oma lapsuuteni oli täynnä hetkiä, joissa näkyy rakkautta ja huolenpitoa, vaikka kaikki ei aina sujunut täydellisesti. Yksi erityinen muisto on matka Visbyyn äidin ja pikkusiskon kanssa. Se oli ensimmäinen ulkomaanmatkani, ja vaikka riitelimme jostain (kuten lapset usein tekevät), muistan sen seikkailuna. Laivan buffet oli meille kuin taikamaailma – täynnä upeita ruokia, joita emme olleet ennen nähneet. Äiti tosin tuskastui, kun emme syöneet kunnolla, ja vannoi, ettei enää koskaan vie meitä minnekään. Silti tiedän, että hän teki kaikkensa, jotta meillä olisi erityisiä muistoja.
Olin myös isän tyttö. Hän oli oman aikansa "supermies", joka osasi melkein mitä vain. Isällä oli taito tehdä huonekaluja omin käsin – hänen rakennustaitonsa olivat ihailtavia. Hänellä oli käytännön älykkyyttä ja tarkkuutta, joka teki kaikesta mahdollista. Hän teki arjesta sujuvampaa myös pienillä asioilla, kuten imuroimalla herkästi äidin mieliksi, vaikka muuten oli ehkä enemmän "kovan kuoren" mies. Lapsena näin hänessä myös lempeyttä ja pehmeyttä, joka tasapainotti hänen taitojaan ja voimakkuuttaan.
Autot olivat tärkeä osa yhteistä perheaikaamme. Isän kanssa opin ajamaan autoa ja kiinnostuin koneista. Tunsin olevani hyvin erityinen, kun sain oppia autolla ajoa ja muita asioita yhdessä isän kanssa. Hän oli kannustava ja jakoi osaamistaan, vaikka elämä ei ollut aina helppoa. Nyt, kun isäni on sairaalassa, yritän omalla tavallani huolehtia hänestä ja olla kiitollinen kaikesta, mitä hän minulle opetti.
Hyvä mieli ja rauhallinen joulu
Jouluna pysähdyn usein miettimään, mikä todella tekee tästä ajasta erityisen. Perhe, yhdessäolo ja toisten huomioiminen ovat niitä asioita, jotka jättävät pysyvimmät jäljet. Olemme viime vuosina antaneet joululahjoja yksinäisten jouluun ja osallistuneet Ukrainan avustuskampanjoihin. Se tuo juhlaan merkitystä – joulumieli syntyy siitä, että voi antaa jotain muille.
Näin joulun kynnyksellä haluan kiittää elämästä, joka on opettanut minulle, että kaikenlaista tapahtui lapsena ollessa, mutta se oli myös täynnä kultaisia muistoja. Peppi Pitkätossu opetti minulle, että voimme olla rohkeita ja kekseliäitä – mutta myös lempeitä ja välittäviä. Samalla tavalla haluan olla valon tuoja omassa elämässäni ja jakaa hymyä, joka on ilmainen mutta korvaamaton lahja.
Pidetään huolta toisistamme, nautitaan rauhallisesta joulusta ja muistetaan, että elämä on paras lahja, joka meillä on.
Kommentit
Lähetä kommentti