Haloo, kuuluuko hyvin?
Entä mitä tapahtuu sitten, kun ei enää kuulu? Kerron sinulle tässä oman tarinani. Kuulo on sillä tavalla jännä juttu, että se on aisti, joka jättää muistijäljen. Vaikka en kuule kaikkea, muistan hyvin esimerkiksi lintujen laulun. Kuten te seuraajani tiedätte entuudestaan, kuulossani on vaurio, jota onneksi tullaan pian korjaamaan. Tietenkin tänä keväänä tehtävä leikkaus pelottaa, kuten aina operaatio, jossa mennään ihon alle. Lapsenlapsilleni olen selittänyt, että ”Nannan” (lempinimeni heille) korvaan laitetaan robotti, joka auttaa kuulemaan paremmin. Kaiken kaikkiaan olen kiitollinen perheelleni, joka tukee minua tässäkin asiassa. Rakastan musiikkia Kuuloni tukena minulla on kaikenlaisia apuvälineitä. Kuulolaite toisessa korvassa auttaa, samoin erityisesti elävä apuväline, eli koirani, bokseri Arya, joka kertoo minulle, jos ovikello soi. Tai se kertoo yleensä jo silloin, kun joku on oven takana. Koirani on hyvä henkivartija. Joskus vähäisemmätkin asiat harmittavat. Esimerkiksi se...